Saimaalla tehdään kesällä norppien siirtoja ensi kertaa yli 30 vuoteen.
Saimaalla tehdään kesällä vesistön sisäisiä norppien siirtoja ensi kertaa yli 30 vuoteen.
Lue myös: Älä häiritse pesiviä norppia – tärkeä varoitus kaikille mökkiläisille ja jäällä liikkujille
Siirtojen tarkoituksena on turvata norppakannan kasvua ja ylläpitää saimaannorpan perinnöllistä monimuotoisuutta. Asiasta tiedotti luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi.
Tarkoituksena on siirtää touko-kesäkuun aikana arviolta viisi saimaannorppaa Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle. Siirtojen toteutuksessa ovat WWF:n lisäksi mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä Metsähallituksen lupapalvelut.
Saimaannorppien geneettinen monimuotoisuus on tutkimusten mukaan niukkaa. Nykyinen norppakanta periytyy 1980-luvulta, jolloin saimaannorppia oli vain noin 100 yksilöä.
Suojelutoiminnan ansiosta kanta on noussut, ja norppia on nykyään noin 440.
Saimaannorpat eivät juuri muuta alueelta toiselle, ja osa nykynorpista on edelleen melko läheistä sukua toisilleen.
– Kolovedellä syntyi 4–6 poikasta vuosittain 2000-luvun alussa, mutta kymmenessä vuodessa synnyttävät naaraat katosivat sieltä lähes tyystin. Siirroilla pyrimme vahvistamaan ja monipuolistamaan Koloveden norppakantaa. Kolovesi on suurelta osin suojelualuetta, joten norpille on siellä tarjolla hyvää ja rauhallista pesimäympäristöä, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Viimeksi saimaannorppia siirrettiin vuonna 1992, kun Venla-norppa muutti Haukivedeltä Etelä-Saimaalle. Venla on edelleen elossa ja saanut 30 vuoden aikana jälkeläisiä useassa polvessa.
Edelleen elossa olevan, vähintään 35-vuotiaan Venlan pitkäikäisyys kielii siitä, että siirto uuteen elinympäristöön sujui hyvin.
Saimaannorppakanta on ollut viime vuosina hitaassa kasvussa, mutta alalaji on silti erittäin uhanalainen. Populaation vähäisen geneettisen vaihtelun lisäksi saimaannorpan suurimmat uhkat ovat kalanpyydyskuolleisuus, ilmastonmuutos sekä ihmisten aiheuttamat häiriöt.
