Metsähallitus on julkistanut uusimman arvion saimaannorpan kannasta vuodelle 2024, ja tulokset kertovat, että norppakanta on kasvanut suojelutoimien ansiosta.
Kannan arvioitu yksilömäärä on nyt noin 495 norppaa, mikä osoittaa pientä, mutta hidasta kasvua. Kannan lisääntyminen ei kuitenkaan ole tasaista kaikkialla Saimaalla, ja kasvua hidastavat monet uhat, erityisesti lämpenevät talvet ja pesimäolosuhteiden heikkeneminen, mikä lisää poikaskuolleisuutta.
Kevään 2024 pesälaskentojen perusteella Saimaalle syntyi tänä vuonna 95 uutta poikasta, eli kuuttia, mikä on linjassa edellisvuosien poikasmäärien kanssa. Huolestuttavaa on kuitenkin, että jo 29 % syntyneistä poikasista on löydetty kuolleena, ja valtaosa menehtyi heikkojen pesäolosuhteiden vuoksi heti elämänsä alkuvaiheissa, Metsähallitus kertoo. Kuolleisuus on erityisen näkyvää lämpiminä talvina, jolloin lumi ei suojaa pesiä ja vastasyntyneet kuutit altistuvat kylmälle ja petoeläimille.
Viime vuoden korkea kuolleisuus herättää huolta
Vuonna 2023 kirjattiin peräti 31 saimaannorpan kuolemaa, mikä on poikkeuksellisen korkea määrä. Näistä 26 % hukkui kalanpyydyksiin, kun taas 29 % menehtyi ennen vieroitusikää ja yksi yksilö kuoli yleistulehdukseen. Loput tapauksista ovat edelleen ilman selkeää kuolinsyytä. Asiantuntijat arvioivat, että luonnossa tapahtuva todellinen kuolleisuus saattaa olla jopa kolminkertainen, sillä luonnoneläinten kuolemista havaitaan vain osa. Vuoden 2024 kannan koon määrittämisessä otettiin huomioon myös apukinosten kolaaminen pesien tueksi.
Metsähallitus korostaa, että saimaannorpan kannan koossa tapahtuvat muutokset näkyvät viiveellä. Esimerkiksi vuoden 2020 ikäluokan, joka syntyi poikkeuksellisen lämpimänä talvena, vaikutukset ovat havaittavissa nykykannan kasvussa vasta nyt, kun kyseiset yksilöt ovat saavuttamassa sukukypsyyden. Tämä muistuttaa suojelutoimien jatkuvan tarpeen tärkeydestä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Alueelliset erot
Saimaannorpan kanta ei ole kasvanut tasaisesti koko alueella. Kasvu näkyy erityisesti Savonlinnan eteläpuolella, missä kanta on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Sen sijaan pohjoisemmilla vesialueilla, jossa noin kolmannes kaikista saimaannorpista asustaa, kannan kasvu on pysähtynyt kokonaan. Tämä kehityskulku huolestuttaa asiantuntijoita.
Erittäin uhanalaiset saimaannorpat ovat hyvin herkkiä vieraille äänille ja jopa askelten tärinälle. Tästä syystä niiden pesinnän häirintää pitää välttää.
Saimaannorppa on Suomen oma uhanalainen hyljelaji. Se on elinympäristönsä muutosten armoilla. Ilmastonmuutos heikentää pesimäolosuhteita entisestään, ja kalanpyydyksiin hukkuminen vie vuosittain osansa saimaannorpista. Myös vähäinen yksilömäärä ja geneettinen monimuotoisuus asettavat lajin selviämiselle omat haasteensa. Kanta on kasvanut viime vuosikymmeninä suojelutoimien ansiosta, mutta norpan säilyminen vaatii yhä pitkäjänteistä suojelua ja tarkkaa kannanseurantaa.
Metsähallituksen ylläpitämä Norppatilanne-palvelu on tärkeä työkalu, josta löytyy tietoa saimaannorpan kanta-arvioista sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoista. Tämä palvelu tarjoaa tietoa paitsi koko kannasta, myös alueellisista eroista ja auttaa tiedottamaan norppien hyvinvoinnista sekä suojelutyön edistymisestä.
