Sea Lifen akvaariokeskuksen sademetsään on hiljattain muuttanut aksolotleja.
Aksolotlit ovat pyrstösammakkojen eli salamantereiden lahkoon kuuluva laji.
Näitä hauskan näköisiä, lohikäärmeitä muistuttavia otuksia Helsingin Sea Lifen asiakkaat ovat toivoneet jo pitkään, ja nyt toiveeseen on viimein vastattu.
Lue myös: Mikko Meriahven sai seuraajan, joka rakastaa valkosipulia ja Käärijää: ”Laittoi vauhtia kaveriin”
Muista salamantereista aksolotlit eroavat siten, että ne säilyvät niin sanotussa nuoruusmuodossaan koko elämänsä. Tätä piirrettä kutsutaan neoteniaksi.
– Ne elävät koko ikänsä vedessä ja lisääntyvät siellä. Niillä on sellaisia nuoruusmuotoja läpi elämän, kuten ulkoiset kidukset, jotka muiden pyrstösammakoiden toukilla on, mutta ei enää aikuisilla, kertoo Sea Lifen kuraattori Jouni Jaakkola.
Sea Lifen aksolotlit ovat tulleet suomalaisesta lemmikkieläinliikkeestä, joka puolestaan oli ostanut kyseiset aksolotlit suomalaiselta harrastajalta. Kun liike lopetti toimintansa, nämä suloiset veijarit päätyivät Sea Lifeen.
Hauskan ulkomuotonsa vuoksi ihmiset ovat kiinnostuneet niistä, ja ne ovat suosittu akvaariolemmikki. Aksolotlit ovat kuitenkin luonnonmukaisina lähes sukupuuttoon kuollut laji.
Luonnossa ne syövät käytännössä sitä, mitä saavat kiinni; matoja, toukkia, nilviäisiä, raatoja ja kalanmätiä.
Sea Lifen akvaariossa niille syötetään kalan-, simpukan- ja katkaravun palasia.
Varvas puuttui
Aksolotleja tutkitaan paljon tutkimuslaitoksissa sekä yliopistoilla, sillä aksolotlit pystyvät regeneroitumaan, eli ne pystyvät uusimaan kudoksiaan.
Jaakkola kertoo, että Sea Lifessä ei ollut kulunut edes viikkoa aksolotlien saapumisesta, kun huomattiin, että eräältä yksilöltä puuttui varpaita, ja toisella oli purema pyrstössä.
– Silloin kun ne menevät ruokailumoodiin, niin siitä hitaasta ja tahmeasti liikkuvasta eläimestä ei uskoisi, miten nopeasti se pääsee ja suu liikkuu. Se on sellainen refleksi, että kun ruoka tuoksuu, niin ne välittömästi iskevät mihin tahansa suuntaan sattuvat silloin katsomaankaan. Jos siinä on lähellä kaverin varpaat, niin sitten voi kaverilta lähteä varpaat, Jaakkola summaa.
Hätä ei kuitenkaan regeneroitumisen ansiosta ollut tämän näköinen; jo kuukaudessa varpaat olivat kasvaneet takaisin.
– Aksolotlit pystyvät myös uusimaan kokonaisen uuden jalan. Toki emme ala sitä demonstroimaan täällä, Jaakkola naurahtaa.
– Myös jopa osia aivokudoksesta ne pystyvät kasvattamaan uudestaan.
Tästä syystä tutkimuslaitokset ovat kiinnostuneita aksolotleista, sillä ne ovat ihmisten tavoin selkärankaisia.
– Olisipa mahtavaa jos sitä regeneraatiota saataisiin keinollisesti hyödynnettyä myös ihmiseen.
