Korkeasaaressa syntyi yllättäen myskihärkä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Viime viikolla Korkeasaaressa koettiin iloinen yllätys, kun harvinainen myskihärkäkili syntyi eläintarhassa. Tämä oli ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa, eläintarha tiedottaa.
Lue myös:
- Suomalainen koiravideo naurattaa ympäri maailman – satoja tuhansia tykkäyksiä
- Saaristomeren norppalive on täällä – nyt pääset ihastelemaan Itämerennorppien elämää
Kymmenenvuotias naaras, jolta tiineys ei ollut ulospäin nähtävissä paksun talviturkin vuoksi, synnytti suloisen kilin viikko sitten. Poikasta kutsutaan kiliksi, sillä vaikka myskihärän nimi viittaa muuhun, on se kuitenkin vuohieläin.
Lauma otti uuden tulokkaan innolla vastaan.
Etenkin nuori naaras on suhtautunut tulokkaaseen innokkaasti – jopa niin vauhdikkaasti puskien, että laumaa pidetiin alkuun pari päivää erillään.
Nyt pieni myskihärkä on saanut varmuutta liikkumiseensa ja voi tarvittaessa itsekin väistää liian vauhdikkaita lähentelyitä.
– Edellisen kerran myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa 2000-luvun alussa, kertoo eläintarhan kuraattori Ulla Tuomainen tiedotteessa.
Korkeasaaressa on muodostettu geneettisesti arvokkaan uroksen ympärille myskihärkälauma.
Urokselle saatiin kumppaniksi viime lokakuussa Kölnin eläintarhasta saapunut 10-vuotias naaras, joka on nyt syntynyneen kilin emo. Kilin isä puolestaan asustelee edelleen Kölnin eläintarhassa.
Myskihärkien kantoaika kestää noin yhdeksän kuukautta. Kilin emo on jo aiemmin toiminut poikasten hoitajana Kölnissä.
Maaliskuussa lauma täydentyi myös Berliinin eläintarhassa syntyneellä alle 2-vuotiaalla naaraalla. Tavoitteena on saada Korkeasaareen kasvava myskihärkälauma ja säilyttää eläintarhakannassa arvokasta geneettistä monimuotoisuutta.
– Nyt, kun meillä on laumassa pitkästä aikaa kaksi naarasta, voimme odottaa kilien syntymistä myös tulevaisuudessa, Tuomainen toteaa.
Myskihärät sopeutuvat elämään arktisella tundralla. Laji esiintyy Luoteis-Kanadassa ja Pohjois-Grönlannissa, ja sitä siirrettiin 1900-luvulla myös Venäjälle, Alaskaan ja Norjaan.
Myskihärkä oli kuolla sukupuuttoon
Sata vuotta sitten myskihärkä oli sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi, mutta suojelutoimenpiteet ovat onneksi auttaneet lajin säilymistä. Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät taudit ja loiset kuitenkin muodostavat edelleen uhan myskihärälle, vaikka laji toistaiseksi luokitellaankin elinvoimaiseksi.
Euroopan eläintarhoissa elää tällä hetkellä vain noin 80 myskihärkää. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta peräisin olevien myskihärkien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrä 150:een, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmemmin taattu.
Korkeasaaren myskihärkälauma on tärkeä panos tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Myskihärkien lisääntyminen Korkeasaaressa on suuri saavutus ja ilahduttava uutinen luonnonystäville. Toivotaan, että tämä pieni myskihärkäkili on vasta ensimmäinen askel kohti vahvempaa ja monimuotoisempaa myskihärkäkantaa, joka voi jatkossakin ilahduttaa kävijöitä Korkeasaaressa.
